Työtä lapsiperheiden hyväksi vuosikymmenittäin

16.5.2017

1920-luku

• Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta
• Terveyssisar- ja lastenhoitajakoulutus
• Kasvatusneuvola
• Helsingin lastenlinnasta opetussairaala

1930-luku

• Kodinhoitajatoiminta ja -koulutus
• Äidinmaitokeskus
• Lasten ja nuorten uimaopetus ja urheilutoiminta
• MLL:n Ylöjärven yhdistys perustettiin 14.11.1936.

1940-luku

• Sotaorpojen auttaminen
• Yli 500 paikallisen terveystalon rakennuttaminen
• Lasten ehkäisevä mielenterveystyö

1950-luku

• Keskoshuollon järjestäminen
• Perhekasvatusneuvonnan tehostaminen

1960-luku

• Ohjattu perhepäivähoito
• Nuorisopoliklinikka
• Huumeidenkäytön ehkäisy- ja hoito

1970-luku

• Lapsen huomioonottaminen ympäristösuunnittelussa ja arkkitehtuurissa
• Tukioppilastoiminta
• Päivähoidon kehittäminen ja sairastuneen lapsen hoitajarengas
• Järjestelmällinen vanhempainkoulutus
• Äitiys- ja lastenneuvolat kehitysmaissa
• Ympäristöasiamiestoiminta
• Edunvalvonnan tehostaminen, lapsiraportit

1980-luku

• Lasten ja nuorten puhelin
• Leikkiperinteen vaaliminen
• Lapsiasiamies
• Taidekasvatus
• Vanhempainpuhelin

1990-luku

• Perhetoimintakeskukset
• Lastenhoidon kotipalvelu
• Sosiaalisten taitojen opetus
• Ratkaisukeskeinen perhe- ja kriisityö
• Uusia projekteja nuorten elämänhallinnan tukemiseksi

2000-luku

• Vanhemmuuden tuen uudet muodot, mm. Tukea vanhemmille -sivusto ja Vanhempainpuhelin ja -netti
• Perhekahvilatoiminnan kehittäminen
• Mediakasvatusprojektit
• Uuden viestintäteknologian hyödyntäminen nuorisotyössä
• Järjestö- ja vapaaehtoistyön koulutusmalli
• Lastenhoitotoiminnan uudistuminen

Lastenlinnan historia

16.5.2017

Ihan ensimmäinen Lastenlinna oli puutalo Helsingin Toisella linjalla. Se oli Sophie Mannerheimin vuonna 1918 perustama turvakoti yksinäisille äideille. Lastenlinna tarjosi asunnon ja lastenhoito-opetusta äideille ja heidän lapsilleen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamisen jälkeen Lastenlinna siirrettiin MLL:n hallintaan ja päätettiin uudistaa lastensairaalaksi. Sairaala vihittiin käyttöön 20. lokakuuta 1921.

Lastenlinnassa opetusta ja ensimmäinen lastenneuvola

Lastenlinna toimi paitsi sairaalana myös lastenhoidon opetuslaitoksena. Jo kesällä 1921 järjestettiin ensimmäisille sairaanhoitajille, kätilöille ja diakonissoille tarkoitettu huoltosisarkurssi. Kurssilla keskityttiin ennaltaehkäisevään työhön, mikä oli siihen aikaan aivan uudenlaista ajattelua.

Valtiolta saatiin apuraha, jota ilman kursseja ei olisi voitu järjestää. Tuloja saatiin myös potilas- ja oppilasmaksuista sekä MLL:lta ja Helsingin kaupungilta. Kunnat, liiton paikallisosastot ja teollisuuslaitokset lähettivät sairaanhoitajia, diakonissoja ja kätilöitä Lastenlinnan kursseille hankkimaan lisäpätevyyttä pienten lasten hoidossa. Lastenlinnassa koulutettiin myös lastenhoitajia puolen vuoden kursseilla.

Lastenlinnaan perustettiin myös Suomen ensimmäinen lastenneuvola vuonna 1922. Neuvola sai aikaan näkyviä tuloksia sillä sen toiminta-alueella lapsikuolleisuus laski hyvin nopeasti.

Uusi Lastenlinna nousi koko kansan avulla

Sairaalan olosuhteet olivat vaatimattomat ja uusille tiloille oli tarvetta ja varainhankintaa ryhdyttiin organisoimaan jo 1920-luvulla. Myös tunnetut suomalaiset halusivat osallistua talkoisiin.  Vuonna 1925 Jean Sibelius esimerkiksi ehdotti konsertin järjestämistä Lastenlinnan hyväksi. Konsertissa esitettiin Sibeliuksen sovittama ja MLL:lle omistama Jacob de Julinin teos Morceau romantique ensimmäisen kerran. Teoksen käsikirjoitus huutokaupattiin ja siitä sekä teoksen pianosovituksesta saatiin rahaa Lastenlinna-hankkeelle.

Talvisota keskeytti uuden Lastenlinnan rakentamisen ja työhön päästiin palaamaan vasta rauhan tultua. Rakennustarvikkeita ei sodan jälkeen tahtonut saada mistään, eikä rahaakaan ollut riittävästi. Nuoret keräsivät rahaa talkoilla ja MLL:n paikallisosastot järjestivät tempauksia Lastenlinnan hyväksi. Myös ulkomailta, erityisesti Ruotsista, lahjoitettiin rahaa. MLL osti rahoilla säännösteltyjä tai muuten hyvin haluttuja tavaroita ja järjesti hyväntekeväisyysmyyntejä. Näissä kaupattiin korkeaan hintaan ylellisyystuotteita kuten sokeria, kahvia, suklaata ja silkkisukkia. Hyväntekeväisyysmyynnit olivat menestys ja tekivät uuden Lastenlinnan rakentamisen mahdolliseksi.

Uusi Lastenlinna käyttöön vuonna 1948

Lastenlinnan arkkitehteina toimivat Elsi Borg, O. Flodin ja Olavi Sortta ja julkisivun veistokset on suunnitellut Sakari Tohka. Uusi Lastenlinna vihittiin käyttöön lokakuussa 1948.

Rakennus koostui 12-kerroksisesta, korkokuvin koristellusta asuntolasta ja nelikerroksisesta, puoliympyränmuotoisesta hoitolaosasta. Hoitolaosa oli etelään päin ja arkkitehtien pyrkimyksenä oli sekä välttää ikävän suorat sairaalakäytävät että sijoittaa lasten huoneet etelää ja aurinkoa päin.

Hoitopaikkoja uudessa Lastenlinnassa oli 180. Ensimmäisenä toimintavuonna hoidettiin 1 181 potilasta, joista pienimmät olivat vastasyntyneitä, isoimmat kouluikäisiä. Muun hoidon rinnalla pyrittiin kiinnittämään huomiota henkiseen kehitykseen. Leikit olivat tärkeässä roolissa ja sairaalassa oli lastentarhanopettaja johtamassa leikkiä ja askartelua.

Sairaanhoitoa, opetusta ja tutkimusta

Uudessa Lastenlinnassa koulutettiin edelleen lastenhoitajia. Vuodesta 1948 lähtien kurssi kesti vuoden, ja vuosittain pystyttiin ohjaamaan yli 130 oppilasta. Vuoteen 1950 mennessä oli Lastenlinnassa koulutettu yli 2 000 lastenhoitajaa. Lastenhoitajakurssien ohella koulutettiin edelleen huoltosisaria, terveyssisarien edeltäjiä. Lisäksi Lastenlinnassa järjestettiin luentoja ja neuvonta- ja valistustilaisuuksia lastenhoidosta ja äitiyshuollosta.

Lastenlinnassa toimi myös neuvola, hammashoitola ja äidinmaitokeskus. Sairaanhoidon ja opetuksen lisäksi Lastenlinnassa tehtiin tieteellistä tutkimusta. Arvo Ylpön käynnistämä keskostutkimus ja ennenaikaisesti syntyneitten keskosten hoito olivat keskeinen osa Lastenlinnan toimintaa. Uudessa Lastenlinnassa keskoskuolleisuus saatiin laskemaan puoleen muutamassa vuodessa.

MLL luopuu Lastenlinnasta

MLL myi Lastenlinnan 105 kunnan muodostamalle Helsingin Lastenlinnan kuntainliitolle vuonna 1967. Kaupasta saadut rahat käytettiin lasten terveystalon rakentamiseen Ruusulankadulle Helsinkiin.

Vuonna 1997 Lastenlinna siirtyi osaksi Helsingin yliopistollista keskussairaalaa ja sittemmin myös osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Tänä päivänä Lastenlinnassa keskitytään lastenneurologiaan ja -psykiatriaan. Lisäksi Lastenlinnassa on sosiaalipediatrian vastaanotto ja nuorisovastaanotto. Sairaalassa toimii edelleen myös Lastenlinnan koulu.

Teksti: Outi Jalonen
Julkaistu Lapsemme-lehdessä 2/2010